Automatiikka sulkee kaukolämmöllä lämpiävän rakennuksen lämmityksen, kun sille ei ole tarvetta. Lämmintä käyttövettä riittää asukkaille vuodenajasta riippumatta.

Kun ulkolämpötila nousee riittävästi, automatiikka sulkee lämmityspiirin kaukolämpökiinteistössä. Kiinteistön lämmönsäätöventtiili on käytännössä täysin kiinni kesäkuukausien ajan, yleensä noin kolme kuukautta. Lämmityksen säätölaite heräilee taas loppukesästä, kun huoneistojen lämmitykselle alkaa olla tarvetta.

Lämpimällä käyttövedellä on oma säätöventtiilinsä, joka toimii ulkolämpötilasta riippumatta. Lämmintä käyttövettä on siis aina saatavilla.

Kesäsulkuventtiilin käyttöä ei suositella

Lämmönjakokeskuksen lämmityssiirtimessä on myös käsikäyttöinen kesäsulkuventtiili, jolla voidaan sulkea kiinteistön lämmitys kesäkaudeksi. Tämän kesäsulkuventtiilin käyttöä ei silti suositella, koska pientä tarvetta lämmitykselle voi tulla myös kesäkuukausina. Jos kaukolämmön kesäsulkuventtiili suljetaan manuaalisesti ja kiertovesipumppu sammutetaan, voi sekä pumpun sekä venttiilin toiminnassa esiintyä ongelmia syksyllä.

– Manuaalinen on myös inhimillistä. Kesäsulku voi unohtua kiinni, vaikka lämmitystarvetta kosteiden syyskelien vuoksi jo olisikin, miettii asiakaslaitepäällikkö Pasi Manner Tampereen Energialta.

Annetaan siis automatiikan hoitaa lämmönsäätö.

– Säätölaitteen ja kiertovesipumpun sähkönkulutus on pientä. Jos sen sijaan venttiili tai pumppu pitää vaihtaa esimerkiksi vuotojen vuoksi, puhutaan aivan eri summista.

Asuinhuoneiston ihannelämpötila on 21–22 astetta. Lämmönsäätöautomaatio huolehtii, että tämä asumismukavuuden ja terveellisen asumisen perusta on kunnossa.

– On tärkeää huolehtia, etteivät kiinteistön rakenteet kostu. Automaatio varmistaa, että lämmitetyt lattiapinnat pysyvät kuivina ja miellyttävinä. Hyvän sisäilman ja kosteuden poistamisen kannalta kaukolämmitys on hyvä apu myös kesällä, Manner muistuttaa.

Varsinkin massiiviset, kiviseinäiset rakennukset pysyvät viileinä pitkään sään lämmettyäkin.

Älykäs lämmönohjaus SmartNRG

Automaatio ohjaa lämmitystä kiinteistössä pääsääntöisesti ulkoilmatermostaatilla, ei kiinteistön todellisten olosuhteiden mukaan. Älykäs lämmityksen ohjaus sen sijaan huolehtii siitä, että lämpöenergiaa käytetään juuri oikea määrä. Se tuo anturit myös huoneistoihin.

Älykäs lämmönohjaus on kehittyneempi versio perinteisestä ulkolämpötilaohjatusta lämmönsäätöautomatiikasta.

Oma tuotteemme SmartNRG Lämmönohjaus tuo tekoälypohjaisen järjestelmän rakennuksen energiatehokkuuden ja asumismukavuuden parantamiseen. Järjestelmä ohjaa kiinteistön lämmitystä asiakkaiden tottumusten ja kiinteistön todellisten olosuhteiden mukaan. Samalla kiinteistön lämmitysdata kertyy yhteen paikkaan, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja oikein ajoitetut säätö- ja huoltotoimenpiteet.

Palvelu on saatavilla kaikkiin asuinkiinteistöihin, jotka lämpiävät kaukolämmöllä. Sen käyttöönotto ei edellytä remonttia.

Kesällä voi arvioida lämpimän käyttöveden kulutusta

Kaukolämpövesi lämmittää lämmönvaihtimissa virtaavan kiinteistön lämmitysverkon veden sekä lämpimän käyttöveden. Lämmönvaihtimet erottavat vesijärjestelmät toisistaan, joten ne eivät sekoitu keskenään.

Motiva tutki vuonna 2019 suomalaisten vedenkulutusta. Mittaustietojen perusteella keskimääräinen vedenkulutus oli 120 litraa/henkilö vuorokaudessa. Talouksissa, joissa vedestä laskutettiin kulutuksen mukaan, kulutus oli 119 litraa/henkilö vuorokaudessa. Talouksissa, joissa laskutus ei perustunut kulutukseen, vettä kulutettiin 129 litraa/henkilö vuorokaudessa. Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä.

Vinkki: Kesällä on helppo tutkia, mikä on lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus lämpölaskussa.