Kerrostalon suurin lämpöhukka on tyypillisesti poistoilmassa, kun lämmitetty ilma puhalletaan koneellisella ilmanvaihdolla harakoille. Uudemmissa taloyhtiöissä ongelma on ratkaistu ilmanvaihtoon kytketyllä lämmöntalteenottojärjestelmällä, joka kierrättää hukkalämmöt takaisin taloyhtiön käyttöön ja pienentää lämpöhäviötä. Nyt myös moni vanhempi taloyhtiö pohtii, kannattaisiko heidänkin investoida poistoilmalämpöpumpulla (PILP) toimivaan lämmöntalteenottoon taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseksi ja lämmityskustannusten minimoimiseksi.

Investoinnin toteutettavuus ja kannattavuus kuitenkin vaihtelevat.

– Varsinkin sellaisissa taloyhtiöissä, joissa on useita rappuja, vähän kerroksia ja paljon ilmanvaihdon poistopisteitä, PILP tulee helposti kalliiksi sillä saataviin säästöihin nähden, Tampereen Energian palvelupäällikkö Teemu Heinonen toteaa.

Poistoilmalämpöpumppu vaatii valvontaa ja seurantaa

Poistoilmalämpöpumppu ei yksistään riitä kattamaan kerrostalon lämmitystä, minkä vuoksi se vaatii rinnalleen jonkin toisen lämmitysjärjestelmän. Yleensä se on kaukolämpö.

– PILP-toteutuksen riski piilee siinä, että sitä pitäisi valvoa ja seurata säännöllisesti. Hybridiratkaisuun liitetyn pumpun vikaantumista on nimittäin vaikea huomata, sillä kaukolämpö turvaa olosuhteet silloin, jos lämpöpumppu ei toimi, Teemu Heinonen muistuttaa.

Tällaisessa tilanteessa yhtiö maksaa sekä uudesta investoinnista että kaukolämmöstä, ja säästöjen sijaan kertyykin lisäkuluja. Heinosen mukaan järjestelmiin ei kuitenkaan yleensä sisälly seurantaa tai valvontaa edes kuukausitasolla.

– Jos isännöitsijä kuittaa sähkö- ja kaukolämpölaskut ilman tarkempaa tarkastelua, PILPin vikaantuminen saatetaan huomata vasta, kun aletaan tehdä tilinpäätöstä. Siinä on ehtinyt mennä paljon rahaa hukkaan.

Poistoilmalämpöpumppu lisää taloyhtiön sähkönkulutusta

Ilman vikatilannettakin taloyhtiön on hyvä muistaa, että poistoilmalämpöpumppu toimii sähköllä, eli se lisää kiinteistön sähkönkulutusta.

– Jos taloyhtiö teettää lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta selvityksen, siitä näkee arvion järjestelmän sähkönkulutuksesta. Sitä kannattaa verrata nykyiseen sähkönkulutukseen ja muutos on hyvä tiedostaa. Sähköön kuluviin kustannuksiin vaikuttaa tietysti taloyhtiön sähkösopimus, joten siihenkin kannattaa perehtyä, Heinonen vinkkaa.

Sähkön lisäksi taloyhtiön kustannuksiin lisätään lainan kulut, mikäli investointi tehdään lainarahoituksella. Heinosen mukaan kustannuslaskelmissa on järkevämpi tarkastella takaisinmaksuajan sijaan ensimmäisen vuoden arvioituja rahallisia säästöjä ja verrata niitä lainan vuosimaksuun.

– Jos lainan kustannus on suurempi kuin kertyvä säästö, voi herätä kysymys, kannattaako investointi.

Varsinkin Tampereella säästöt voivat jäädä lopulta hyvin maltillisiksi, sillä kesäkaudella kaukolämpö on hyvin edullista. 1.1.2025 alkaen kesäkauden maksut toukokuussa ja syyskuussa jopa laskevat.

Hyvä selvitys kannattaa

Heinonen kannustaakin taloyhtiöitä teettämään kerralla laajemman selvityksen, jossa ei arvioida pelkästään PILP-järjestelmän kannattavuutta. Se voi sisältää esimerkiksi LVI-teknisen selvityksen ja kartoittaa nykyisen lämmitysjärjestelmän toimintaa laajemmin.

– Tällaisesta selvityksestä käy ilmi, tarvitseeko taloyhtiössä tehdä muutakin remonttia, jonka yhteydessä PILP voidaan lisätä. Hyvä selvitys maksaa, mutta se kannattaa. Se tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin tilanne, jossa hanke paljastuu lopulta joksikin muuksi kuin mitä myyjä on luvannut.

Vaikka ulkopuolisen konsultin selvitys tuo mielenrauhaa ja varmuutta investointiin, moni taloyhtiö lähtee lämmitysremonttiin heikolla valmistautumisella.

Lisäksi taloyhtiön on hyvä muistaa, että lämmitysjärjestelmän muuttaminen tarvitsee aina rakennusluvan. Etenkin katolle asennettavat PILP-ratkaisut vaativat muutoksia julkisivuun. Siihen voi liittyä erinäisiä vaatimuksia, joilla on niin ikään vaikutusta investoinnin hintaan.

Matalamman kynnyksen säästöjä

Toisaalta aina säästöt eivät vaadi massiivista investointia, sillä energiahukkaa voidaan vähentää myös nykyisiä järjestelmiä optimoimalla.

– Jos taloyhtiön ilmanvaihto perustuu koneelliseen poistoon, niihin on saatavilla erilaisia optimointiratkaisuita. Ne eivät ole hirveän kalliita, Heinonen kertoo.

Käytännössä älykäs ilmanvaihto osaa tunnistaa asukkaiden tarpeet, eikä poista lämmintä ilmaa turhaan. Vastaavasti myös taloyhtiön lämmitystä voidaan ohjata todellisten olosuhteiden perusteella.

– Nämä ovat varteenotettavia vaihtoehtoja isolle energiaremontille.

Säästä energiaa

Haluatko tietää, mihin taloyhtiön energiaa kuluu ja miten säästötoimenpiteitä voisi kohdentaa järkevästi?

Ilmainen SmartNRG Energiatehokas taloyhtiö -palvelumme auttaa löytämään parhaat keinot, joilla taloyhtiössänne lämmitysenergiaa ei valu hukkaan.