Tamperelaisen kaukolämmön elinkaaripäästöt ovat erittäin alhaiset verrattuna jopa vähäpäästöiseen sähköön
Kun tavoitteena on vertailla eri lämmitysmuotojen hiilidioksidipäästöjä, totuudenmukaisimpaan lopputulokseen päästään elinkaaripäästöjä tarkastelemalla.
Energiankulutuksen aiheuttamia päästöjä voidaan laskea monella eri tavalla. Tuloksiin vaikuttaa se, tarkastellaanko suoria tai epäsuoria päästöjä.
Suoria päästöjä ovat hiilidioksidipäästöt, jotka syntyvät polttoaineen polttamisesta. Epäsuoria päästöjä taas ovat päästöt, jotka syntyvät muun muassa voimalaitoksen rakennusmateriaalien tuotannossa tai polttoaineen kuljetuksessa. Niitä syntyy siis kaikissa energiamuodoissa. Esimerkiksi sähköön perustuva lämmitys on päästötöntä käyttöpaikalla, mutta myös sen tuotannossa syntyy päästöjä. Luotettavin tapa vertailla eri energiamuotojen päästöjä onkin elinkaaripäästöjen tarkastelu, sillä se sisältää sekä suorat että epäsuorat päästöt.
Eri lämmitysmuotojen päästöjen yksityiskohtainen vertailu on aina asiantuntijatyötä, mutta mahdollista konsulttia käyttäessä kannattaa aina kysyä, mitä tietoja hän on käyttänyt päästökertoimen arvioinnissa. Valtakunnalliset päästökertoimet johtavat harhaan, sillä Tampereella energiakäänne on pidemmällä kuin esimerkiksi Helsingissä.
Tampereen Energian kaukolämmön elinkaaripäästöt laskevat jatkuvasti
Tampereella kaukolämmön tuotannossa eniten päästöjä ovat aiheuttaneet maakaasun, turpeen ja öljyn polttaminen. Naistenlahti 3 käyttöönoton myötä niiden osuus kuitenkin pienenee merkittävästi samalla, kun biopolttoaineiden osuus kasvaa. Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen myötä jopa 80 % tamperelaisesta kaukolämmöstä on päästötöntä.
Kaukolämmön elinkaaripäästöjen kannalta kehityskulku tarkoittaa sitä, että kaukolämmön ominaispäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin esimerkiksi sähkön ominaispäästöt.
Tamperelaisen kaukolämmön päästöennuste
Elinkaaripäästöjen laskenta
Energian elinkaaripäästöjen laskennan haaste on monimutkaisuus. Laskentatapoja ja niihin liittyviä tutkimuksia on saatavilla useita, ja tulokset vaihtelevat keskenään riippuen käytetyistä oletuksista ja rajauksista.
Suomessa yksi yleisimmistä laskentatavoista on Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä, joka ottaa kantaa muun muassa rakennusten käyttöön eli lämmitykseen. Myös Tampereen Energia hyödyntää päästöjen elinkaarilaskennassa Ympäristöministeriön menetelmää, mutta poikkeaa siitä jätteenpolton päästöjen osalta.
Jätteenpolton päästöt syntyisivät myös ilman kaukolämmöntuotantoa
Ympäristöministeriön arviointimenetelmässä suurin osa sekajätteen polttamisesta syntyvistä päästöistä kohdistetaan kaukolämmön päästöiksi. Tämä ei ole mikään poikkeuksellinen linjaus, mutta lämmitysmuotoja vertaillessa se johtaa harhaan.
Vuonna 2016 Tampereella otettiin käyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jossa alueen sekajäte hyödynnetään polttamalla. Tämä on myös lain vaatimus. Samalla jätteenpolton prosessista syntyvä energia hyödynnetään kaukolämmöksi. Jos niin ei tehtäisi, syntynyt lämpö tuuletettaisiin harakoille.
Jätteenpoltosta syntyvät päästöt eivät näin ollen ole millään lailla sidoksissa alueen rakennuksissa käytettyihin lämmitysmuotoihin, eikä lämmitysmuodon vaihtaminen esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöön vaikuta syntyviin päästöihin. Jätteen polttamisen päästöt vähentyvät vain, jos jätettä muodostuu aiempaa vähemmän. Ja näin onkin jo tapahtunut – esimerkiksi muovin kierrättämisen lisääntymisen voi selvästi havaita Tammervoimassa.
Tästä syystä jätteenpolttoa tulisi käsitellä päästöttömänä hukkalämpönä, eikä sen päästöjä tulisi kohdistaa kaukolämmön päästöiksi.
Elinkaarilaskenta olettaa, että puu on uusiutuvaa
Jätteenpolton ohella myös biopolttoaineiden päästöjä voidaan laskea monella tavalla. Tyypillisesti esimeriksi puu katsotaan päästöttömäksi polttoaineeksi ja laskenta perustetaan oletukselle, että kaadetun puun tilalle kasvaa aina uusi puu. Näin oletetaan myös Ympäristöministeriön arviointimenetelmässä, vaikka laskentatapaan kohdistuu kritiikkiäkin. Hiilen sitoutuminen uuteen kasvavaan puuhun ei tapahdu välittömästi, vaan hiljalleen vuosikymmenien kuluessa. Myös erilaisten polttoaineena käytettyjen puujakeiden välillä on eroja.
Tampereen Energia pyrkii painottamaan energiakäytössään oksia, latvuksia ja muita harvennustuotteita ja vähentämään haitallisimpien jakeiden kuten kantojen ja lahopuiden osuutta – ja juuri siinä piilee kaukolämmön vahvuus. Kaukolämpö ei ole sidoksissa vain yhteen polttoaineeseen, vaan mahdollistaa useiden erilaisten energialähteiden hyödyntämisen. Parhaimmillaan kaukolämpö kehittyy jatkuvasti, hyödyntää uusia teknologioita ja on lopulta jopa hiilinegatiivinen.
Lue lisää
