Kylmästä lämpimään – kaukolämpöön siirtymisen myötä teekkarisauna Mörrimöykyssä ei enää hytistä suihkussa
Tampereen teekkarisauna Mörrimöykyn perusteellinen remontti on pieniä julkisivutöitä vaille valmis. Massiivinen remontti kesti nelisen vuotta, ja sen aikana elämää nähneessä saunassa uusittiin talotekniikkaa myöten lähes kaikki. Samalla lämmitys vaihtui maalämmöstä kaukolämpöön, eikä lämmin vesi lopu enää kesken kovemmankaan saunaillan.
Vuonna 1992 valmistunut Tampereen teekkarisauna Mörrimöykky on legenda. Sen tuntevat niin teekkarit kuin heidän lähipiirinsä – moni onkin istunut sen lauteilla opiskelijaelämän parhaista puolista nauttien.
– Sauna lämpiää noin 200 kertaa vuodessa, kertoo saunan vuokraustoiminnasta ja ylläpitohuolloista vastaava saunamestari Lauri Löyttyniemi.
Jokunen vuosi sitten teekkarit kuitenkin totesivat, että kova käyttö oli jättänyt 30-vuotiaaseen jälkensä: saunaa ei ollut juuri valmistumisen jälkeen remontoitu, pinnat olivat kuluneet ja kuntotarkastuksessa rakenteista oli löytynyt kosteutta. Jotta Mörrimöykyn tarina sai jatkua, sen oli aika käydä läpi perusteellinen saneeraus.
Nyt, nelisen vuotta myöhemmin, sauna on kokenut valtavan muodonmuutoksen.
– Alun perin tarkoitus oli, että sisältä puretaan kaikki, mutta rakennuksen runkotolppia ja julkisivuverhous jätettäisiin ennalleen. Todellisuudessa rakenteet olivat kuitenkin ennustettua huonommassa kunnossa, joten myös saunasiiven julkisivu ja runkotolpat jouduttiin uusimaan kokonaan, kertoo teekkarisaunaprojektin vetäjä Lauri Sahramaa.
Maalämpö jätti saunojat kylmäksi
Ennen remonttia Mörrimöykyn sisätilat sekä lämmin käyttövesi lämmitettiin maalämmöllä. Maalämpöpumppu oli kuitenkin tullut tiensä päähän, ja myös lämmönlähteenä toimiva maalämpökaivo oli osoittautunut teholtaan riittämättömäksi.
– Maalämpö oli hankittu aikoinaan vähän teekkarihengessä ja pilke silmäkulmassa. Kun 2000-luvulla viereen rakennettiin opiskelijatalo Tekniikantorneja, käytiin työmaalla nykäisemästä hihasta ja pyydettiin että samalla Mörrimöykyllekin tehtäisiin maalämpökaivo. Järjestelmälle ei kuitenkaan ollut sen jälkeen tehty mitään remonttia, joten kiinteistö oli energiaremontin tarpeessa, Lauri Sahramaa kertoo.
Heikosti toimiva lämmityslaitteisto näkyi saunailtojen mukavuudessa. Mitä pidempään saunailta kesti, sitä todennäköisempää oli, että suihkusta loppui lämmin vesi kesken. Myös villasukat tulivat usein tarpeeseen, sillä maalämpö ei jaksanut tuottaa riittävästi lämpöä vesikiertoisen lattialämmityksen tarpeisiin.
Remontin alussa suunnitelma oli, että heikosti toimiva maalämpöjärjestelmä laitetaan uuteen uskoon. Lopulta hanke kaatui hintalappuun. Vanhan käyttökelvottoman kaivon oheen olisi pitänyt porata kaksi uutta kaivoa, minkä lisäksi myös laitteisto olisi pitänyt uusia.
– Pelkkä yhden kaivon poraus olisi maksanut 100 000 euroa. Siinä tulivat varainkeruun realiteetit vastaan, Sahramaa muistelee.
Kaukolämpö ratkaisi ongelman kohtuuhinnalla ja helposti
Kun Mörrimöykkyä alun perin rakennettiin, sen välittömässä läheisyydessä ei kulkenut kaukolämpöverkkoa. Vuosien saatossa verkko oli kuitenkin laajentunut, ja remontin yhteydessä teekkarit totesivat, että saunan kytkentä kaukolämpöverkkoon kävisi helposti. Koska maalämmön kustannukset olivat niin korkeat, valinta lämmitysjärjestelmien välillä oli selvä.
– Kaukolämpö oli helppo ja fiksu ratkaisu. Liittymiskustannus on pieni ja laitteisto vie vähän tilaa teknisestä tilasta, Lauri Sahramaa toteaa.
Kaukolämmön hankinta hoitui kätevästi rakennuttajakonsultin kautta, ja uusi lämmitysjärjestelmä saatiin käyttöön jouhevasti. Saunamestari Lauri Löyttyniemeä lämmittää etenkin se, että nyt kun sauna on taas käytössä, lattioiden tai suihkuveden kylmyydestä ei ole tullut valituksia.
Lämmitys säästää energiaa ja rahaa
Vanhentunut lämmitysjärjestelmä näkyi mukavuuden lisäksi myös teekkareiden kukkarossa. Koska maalämpökaivo oli mitoitettu liian pieneksi, kaivosta uupuva energia tuotettiin maalämpöpumpun sähkövastuksilla. Sähköä siis kului.
– Vuoden 2019 marraskuussa sähköä kului noin 14 000 kWh, Sahramaa tarkistaa.
– Ja vuonna 2023 marraskuussa kulutus oli 4000 kWh. Ja vieläpä siitä huolimatta, että tämä oli yksi täyteen ammutuimmista kuukausista teekkarisaunan historiassa, kun se oli vasta avattu remontin jälkeen, laskeskelee Tampereen Teekkareiden hallintomestari Tami Nordström.
Uuden lämmitysjärjestelmän lisäksi energiaa säästää remontin yhteydessä käyttöönotettu lämmöntalteenotto sekä aiempaa tiiviimmät rakenteet.
– Lämpökamerakuvaus paljasti, että seinässä oli reikiä, joista päästäiset pääsivät sisälle. Ne korjattiin remontissa. Samalla vaihdettiin märät villat uusiin. Mutta siirtyminen pois käytännössä suorasta sähkölämmityksestä ja lämmöntalteenoton käyttöönotto ovat olleet varmasti isoimmat tekijät tässä energiansäästössä, Sahramaa toteaa.
Uudenkarhea tila kelpaa parempiinkin juhliin
Kauttaaltaan uudistunut sauna on ollut käytössä nyt vuoden päivät, ja Sahramaa, Nordström ja Löyttyniemi ovat siihen erittäin tyytyväisiä.
– Kyllä se uudistunut yleisilme on tehnyt saunalle paljon. Olen pitänyt siellä perinteisiä teekkareiden saunailtoja fiinimpiä tapahtumia, eikä vanha sauna olisi ikimaailmassa soveltunut sellaisiin. Ylipäätänsä sauna palvelee nyt muun muassa tilaratkaisuillaan paremmin, Nordström kiittelee.
– Nyt on kiva tulla saunalle ja katsoa, miltä se näyttää. Vanha oli kalustukseltaan vähän keräilyerä, kun kalusteet oli otettu mistä ne oli saatu. Nykyisin meillä on myös ihan oikea kunnossapitosuunnitelma, miten kiinteistöstä huolehditaan, Sahramaa toteaa.
– Minulle henkilökohtaisesti parasta remontissa oli kaukolämpö. Nyt ei tarvitse viikoittain murehtia maalämmön perään. Myös muu talotekniikan uudistuminen on vienyt aika paljon verenpaineita alaspäin, Löyttyniemi summaa.