Mistä energiakriisi johtuu?

Euroopan energiakriisi on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä yrittää käyttää energia-asetta Eurooppaa vastaan kylvääkseen eripuraa ja vähentääkseen tukea Ukrainalle. Venäjä vähentää maakaasun vientiään Eurooppaan. Toisaalta monet valtiot pyrkivät lopettamaan venäläisen kivihiilen, öljyn, turpeen ja puun käytön.

Eri valtiot ovat erilaisissa asemissa vastaanottamassa kriisiä, koska ne ovat tehneet erilaisia energiapoliittisia ratkaisuja viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisesta sähköntuotannosta kuin Eurooppa keskimäärin. Erityisesti Saksa, Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia ja Italia ovat riippuvaisia maakaasusta tuotetusta sähköstä. Pohjoismaista virtaa uusiutuvaa sähköä Keski-Eurooppaan. Suomi on varustautunut kriisiin paremmin kuin Keski-Eurooppa, mutta sen vaikutukset näkyvät meilläkin.

Kun Suomessa on tuulista ja siirtolinjat toimivat täydellä teholla, sähkön hinta voi meillä hetkellisesti romahtaa, koska uusiutuvan sähkön tuotanto kattaa kysynnän Suomessa ja sähköä riittää vientiinkin. Toisaalta kun Suomessa ei tuule, vaan tarvitaan sekä tuontisähköä että omaa fossiilista sähköntuotantoa, nousemme välittömästi Keski-Euroopan hintatasoon. Esimerkiksi elokuun ensimmäisen viikon maanantaina sähkön hinta oli päivällä yli 400 €/MWh (40 snt/kWh) ja keskiviikkona tuulten yltyessä oltiinkin sitten 4 €/MWh (0,4 snt/kWh) hinnoissa.

Mistä sähkön hinta muodostuu?

Sähkön hinta muodostuu sähkön markkinahinnasta, sähkön siirrosta ja sähköverosta. Sähkön siirtohintaan ja sähköveroon energiakriisi ei vaikuta, vaan se näkyy sähkön markkinahinnassa. Markkinahinta on asiakkaiden vapaasti kilpailutettavissa, kunhan markkinoilla riittää tarjoajia. Nyt tietyistä tuotteista on jo vaikea saada tarjouksia; esimerkiksi Tampereen Energia lopetti juuri uusien määräaikaisten sähkösopimusten myymisen.

Miksi emme myy uusia määräaikaisia sähkösopimuksia tässä tilanteessa?

Sähkön myyjä – esimerkiksi Tampereen Energia – hankkii sähkönsä pörssistä, jonne sähkön tuottajat puolestaan myyvät tuottamansa sähkön. Sähkön myyjä välittää pörssistä hankkimansa sähkön kuluttajalle. Hinta muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. Sähköä ei voi varastoida, joten tuotanto ja kulutus tulee olla tasapainossa koko ajan.

Sähkön tulevia hintoja on vaikea ennustaa. Venäjän hyökkäyssota, kaasun saatavuus ja hinta Euroopassa sekä Olkiluoto 3:n tilanne ovat suurimpia epävarmuustekijöitä. Energiayhtiöille hinnan heilahtelut Nord Pool -sähköpörssissä aiheuttavat yhtä paljon harmaita hiuksia kuin asiakkaillekin. Nyt pörssissä on pulaa myytävästä sähköstä, minkä johdosta sähkön myyjät eivät voi suojata tekemiään myyntisopimuksia ja siten altistuvat suurillekin taloudellisille tappioille.

Sähkön pörssihintaan sidottu sopimus on reilu sekä sähkön myyjälle että kuluttajalle tässä epänormaalissa tilanteessa. Tampereen Energia myykin vain TuntiSähkö-tuotetta uusille asiakkaille, kunnes tilanne on selkeytynyt ja pörssi toimii taas normaalisti.

Määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus suojaa vielä monia sähköasiakkaita sopimuskauden loppuun, eikä energiakriisi siis näy välttämättä omassa taloudessa vielä mitenkään, ellei sähkön myyjä mene konkurssiin. Jos taas lähiaikoina on yrittänyt kilpailuttaa sähkösopimustaan, on edelliseen sopimukseen verrattuna hinta voinut jopa kymmenkertaistua. Sähkön kiinteään hintatarjoukseen on jouduttu arvioimaan suuria riskilisiä, joiden koko alkaa olla sellainen, että se laittaa pohtimaan kiinteällä pitkällä hinnalla tarjoamisen mielekkyyttä.

Energiansäästöä ja pörssihintojen tarkkailua

Tarjoamme uusille asiakkaille TuntiSähkö-sopimusta, joka on sidottu pörssisähkön hintaan. Tunneittain hinnaltaan vaihtuvaa pörssisähköä ostava asiakas voi säästää paljon, jos pystyy sopeuttamaan sähkön käyttönsä hintavaihteluun. Ymmärrämme kyllä, että kaikilla ei tuntikohtaisiin hintoihin reagointiin ole mahdollisuutta tai kiinnostusta.

Jos sähkön myyntiyhtiö tarjoaa kiinteää hinnoittelua, se ottaa vastaan pörssin rajut heilahtelut asiakkaan puolesta. Tällöin haasteena on, että kiinteän hinnan on katettava suuret riskit, ja suojauksien hinnoittelu on todella korkeaa.

Sähkölaskuun voi joka tapauksessa vaikuttaa energiansäästöllä. Energiasäästövinkkejä kuluttajille tarjoaa esimerkiksi Motiva.

Miten sähkö hinnoitellaan pörssissä?

Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla sähkö hinnoitellaan tunneittain kalleimman kysynnän kattamiseen hetkellisesti tarvittavan voimalaitoksen tuotantokustannusten mukaan. Markkinamekanismin on toimiakseen oltava tällainen.

Sähköntuotannon peruskapasiteetti on voitu sopia käyttöön jo vuosia sitten. Kun sähköä hetkellisesti tarvitaankin enemmän, on esimerkiksi käynnistettävä voimalaitos, joka ei ole tavanomaisessa tilanteessa käynnissä. Hinnoittelu tehdään tämän käynnistettävän voimalaitoksen mukaan. Sitä ei voi tehdä sellaisen halvemman tuotantokapasiteetin mukaan, jota ei ole mahdollista lisätä.

Sähköpörssissä tämä tarjouskilpailu käydään jokaiselle tunnille ja tulevaisuudessa varttitunnille. Laskenta paljastaa tarjousten mukaisesti joka hetken halvimman vapaan sähköntuotantojakeen, joka on epämiellyttävästi Euroopassa useimmiten fossiilinen.

Miksi tuulisähkön hinta nousee, eihän markkinahinta vaikuta tuulevuuteen?

Kaikki sähkön tuottajat myyvät sähkönsä pörssiin, myös tuulisähkön tuottajat. Kaikilla eri tuotantotavoilla tuotetulle sähkölle saadaan pörssissä yksi pörssihinta vuoden jokaiselle tunnille, eikä se riipu yksittäisestä tuotantotavasta. Sähkön hinnan muodostuminen ja sähköenergian tuotantolähde ovat siis kaksi eri asiaa.

Alkuperätodistuksilla tuulivoiman tuottajat todistavat sähkön myyjille, että loppuasiakkaiden ostama tuulisähkö on tuotettu tuulivoimalla.

Tuotetaanko kaikki tamperelaisten sähkö Tampereella?

Tampere tuotti joskus lähes kaiken tamperelaisten käyttämän sähkön itse, mutta ei enää. Nyt osuus on alle 30 prosenttia. Suurin osa tamperelaisten käyttämästä sähköstä tuotetaan siis muualla. Tilalle ovat tulleet tärkeimpinä tuulivoima, ydinvoima sekä tuontisähkö.

Tampereen Energian koko sähköntuotanto myydään pörssiin ja sähkön myyntimme hankkii asiakkaillemme myytävän sähkön pörssistä. Näin asiakkaat saavat sähköä aina markkinahintaan.

Mikä on ulospääsytie energiakriisistä?

Sähköntuotannon saaminen uusiutuvaksi Euroopassa on projekti, jonka mittakaava alkaa paljastua kansalaisille vasta energiakriisin kautta. Energiakriisi nopeuttaa vihreää siirtymää, kun fossiilisen energian määrä markkinoilla vähenee Venäjän toimien ja energiapakotteiden vuoksi.

Valitettavasti uusiutuvaa energiaa on vasta rajallisesti tarjolla tuulettomina, kylminä pakkaspäivinä, joten sähköpulankin mahdollisuutta on jo tuotu esiin. Olkiluoto 3 -voimalaitoksen toimimiselle täydellä teholla tulevana talvena on Suomessa kovat paineet. Myös leuto talvi on vahvasti energiayhtiöiden – ja oletettavasti myös asiakkaiden – toiveissa.

Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on ainoa kestävä ulospääsytie energiakriisistä.

Kaukolämpö on hintavakaa lämmitystapa

Jos rakennuksen lämmitystapaan voi vaikuttaa, kaukolämpö on hintavakaa vaihtoehto. Hintavakaus perustuu monipuolisuuteen. Kaukolämpövettä pystytään lämmittämään edullisemmalla sähköllä, koska sen käyttö voidaan ajoittaa hetkiin, jolloin tuulivoiman tuotanto on runsasta ja sen seurauksena sähkö edullista. Kalliimmille tunneille on muita vaihtoehtoja. Tampereella kaukolämmitys perustuu pohjimmiltaan tuulivoimaan sekä biomassaan, kun Naistenlahti 3 -biovoimalaitos ja Lielahden suuri sähkökattila valmistuvat loppuvuodesta.

Katso lisää