Kun on kyse uusista investoinneista, jokaisen toimemme tarkastelu tehdään ilmastonmuutoksen pysäyttämisen näkökulmasta.

Investointeja ohjaa strategia ja strategiatyössä on tärkeää tuntea toimintaympäristö ja uusimmat teknologiset ja poliittiset kehityssuunnat. Selvitys polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukolämpöön siirtymisestä tehtiin Tampereen Energialla ensimmäisen kerran vuonna 2021. Uusi selvitys on valmistunut marraskuussa 2023 ja siitä huomaa, että muutama uusi kehityssuunta on selvästi korostunut kahden vuoden aikana.

Selvityksen lähtökohtana on edelleen, että kylmässä Pohjolassa kaukolämmön on toimittava vuoden jokaisena hetkenä ja se on varmistettava eri tavoin. Ilmastomme ei saa muuttua ihmiselle kestämättömäksi ja tässä työssä Tampereen Energia on etujoukoissa vähentämässä hiilidioksidipäästöjämme.

Tapoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kaukolämmön saatavuuden varmistamiseksi on useita. Selvitykseen on koottu Tampereen Energian asiantuntijoiden ajantasaisin käsitys siitä, mitä vaihtoehtoja Tampereella on tuottaa kaukolämpöä tulevaisuudessa – hiilinegatiivisesti, polttoon perustumattomasti tai eri teknologioita yhdistelemällä. Eri kaupungeissa on hieman eri lähtökohdat, jos tätä verrataan muiden kaupunkien toimiin.

Uskomme, että Tampereen Energia voi määrätietoisella tekemisellään auttaa Tampereen kaupunkia ja Suomen valtiota saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Tampereen Energia on pienentänyt hiilijalanjälkeään noin 75 % vuodesta 2010. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja hiilinegatiivinen vuonna 2040.

Muutoksia toimintaympäristössä vuoden 2021 jälkeen

Julkaisimme ensimmäisen selvityksemme polttoon perustumattomasta kaukolämmöstä vuonna 2021 ja päivitimme sen nyt syksyllä 2023. Mitkä asiat toimintaympäristössämme ovat muuttuneet eniten?

Päästöttömän sähköntuotannon lisääntyminen

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 2,6 GW, kun se vuoden 2022 lopussa oli jo 5,7 GW. Myös aurinkovoimaan määrä on noussut Suomessa 293 MW:sta noin 600 MW:iin samalla aikavälillä. Kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti on kasvanut suuresti myös Olkiluoto 3 -voimalaitoksen käynnistymisen myötä. Sähkön tuonti Venäjältä on loppunut, ja Suomesta on tulossa sähkön nettoviejä.

Ukrainan sodan vaikutukset

Sähkön ja puun tuonnin loppuminen Venäjältä on vaikuttanut Suomen markkinoihin. Puupolttoaineiden ja fossiilisen energian, erityisesti maakaasun, hinnat ovat nousseet.

Energiansäästön on yleistynyt ja noussut kotienkin kahvipöytäpuheenaiheeksi. Suomalaiset onnistuivat reagoimaan kohonneisiin sähkökustannuksiin, sillä Fingrid arvioi vuoden 2022 lämpötilakorjatun sähkönkulutuksen laskeneen noin kuusi prosenttia, painottuen loppuvuodelle.

Metsän nettokasvun hidastuminen

Painetta puun käytön muutokselle tulee kriisin lisäksi myös viimeisimmistä hiilinielulaskennoista, jotka osoittavat, että Suomen metsien hiilinielut ovat jääneet liian pieniksi tavoitteisiin nähden.

Sähköveron alentuminen lämmöntuotannossa

Siirtymää polttoon perustumattomaan kaukolämpöön kiihdytti 1.7.2022 voimaan astunut sähköveron alennus. Muutoksen myötä yli 0,5 MW tehoiset lämpöpumput, sähkökattilat sekä konesalit kuuluvat alempaan sähköveroluokkaan. Tämä muutos paransi merkittävästi sähkökattiloiden kannattavuutta ja vuoden 2022 aikana Suomessa onkin investoitu runsaasti sähkökattilakapasiteettiin.

Vetyteollisuuden alkusoitto

Vuoden 2023 alkupuolella Suomen hallitus julkisti periaatepäätöksen Suomen nostamisesta Euroopan johtavaan asemaan vetytaloudessa. Tavoitteena on saavuttaa 10 prosentin osuus Euroopan päästöttömän vedyn tuotannosta vuonna 2030. Tämä tarkoittaisi vedyn vuosituotannon kasvua miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Mitä ilmastotoimia Tampereen Energia on tehnyt vuoden 2021 jälkeen?

1. Sähkökattila Lielahteen

Ukrainan sodan alettua Tampereen Energia investoi nopeasti 45 MW sähkökattilaan, joka asennettiin Lielahteen joulukuussa 2022. Siellä se parantaa läntisen Tampereen kaukolämmön toimitus- ja huoltovarmuutta kovilla pakkasilla. Laitos aloitti tuotannon maaliskuussa 2023. Päätöstä uuden sähkökattilan hankinnasta odotetaan vielä loppuvuoden aikana. Samoin suunnittelupöydällä on kaukolämpöakun rakentaminen Lielahteen.

2. Kysyntäjoustoratkaisu

Tampereen Energian osittain omistama Enermix Oy on jatkanut kysyntäjoustoratkaisujensa edistämistä taloyhtiöissä. Valmetin joustoratkaisu, jossa hyödynnetään kaukolämpöverkon varastointikapasiteettia, on otettu käyttöön.

3. Datasalin hukkalämpö talteen

Nokian datasalin kiinteistön omistaja ja Tampereen Energia toteuttivat yhteistyössä lämmöntalteenoton datasalitoiminnoista keväällä 2022. Kaukolämpöverkkoon saadaan ensimmäisessä vaiheessa noin 3,5 MW teholla hukkalämpöä. Jos lämpöteho kasvaa tämän hetken suunnitelmien mukaisesti, vuonna 2025 tuotetaan lämpöä noin 7 MW teholla.

4. Savukaasut synteettisen vedyn valmistukseen ja prosessin hukkalämpö kaukolämmöksi

Tampereen Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy allekirjoittivat hankekehityssopimuksen synteettistä metaania tuottavasta Power-to-Gas-tuotantolaitoksesta Tarastenjärven voimalaitosalueelle joulukuussa 2022. Laitoksen on tarkoitus tuottaa synteettistä metaania yhdistämällä Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen savukaasuista talteen otettu hiilidioksidi uusiutuvalla sähköllä tuotettuun vetyyn.

Tarastenjärven hanke on toteutuessaan kokoluokaltaan merkittävä vetytalouden investointi Suomeen. Toteutuessaan tuotantolaitos luo tärkeän logistisen keskuksen puhtaiden kaasupolttoaineiden tuotantoverkostoon sekä edistää Tampereen Energian hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Lopullista investointipäätöstä odotetaan loppuvuoden 2023 aikana, jolloin laitos saataisiin tuotantoon jo vuonna 2026.

5. Lisälämmöntalteenottolaitos on rakenteilla Naistenlahteen

Joulukuussa 2022 Tampereen Energia sai myönteisen päätöksen energiatuesta Naistenlahti 3 -voimalaitoksen lisälämmöntalteenoton investointiin. Uusi lämmöntalteenottolaitteisto eli ns. jälkipesuri on yhteensä noin 32 miljoonan euron investointi. Siihen on myönnetty noin 5 miljoonan euron tuki Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan investointi on valmis tammikuussa 2025.

6. Geolämpöpilotti Tarastenjärvellä

Vuoden 2022 keväällä päätettiin syvän geolämmön pilotointiprojekti Tampereen Tarastenjärvellä. Neljäntoista muun suomalaisen kaupunkienergiayhtiön yhteisessä hankkeessa oli tarkoitus porata noin kolmen kilometrin syvyinen geolämpökaivo ja kerätä kokemuksia vesivasarateknologiasta sekä geolämmön potentiaalista suomalaisessa maaperässä. Kaivon syvyydeksi saatiin 2 230 metriä, jonka jälkeen kohdattiin louhosalue, jonka ohittaminen olisi vaatinut vahvistustoimenpiteitä. Kaivo on tarkoitus ottaa kokeelliseen tuotantokäyttöön Tampereen kaukolämpöverkkoon lähivuosina.

7. Selvitys kaukolämmön tuottamisesta pienydinvoimalla

Tampereen Energia on yhdessä yhdentoista muun energiayhtiön ja Lappeenrannan kaupungin kanssa selvittänyt, mitä kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla vaatii, sen toteuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä. Selvitys edesauttaa myös syksyllä 2022 Tampereen kaupunginvaltuustossa tehtyä päätöstä selvittää paikkaa pienydinvoimalle kaavoitusta varten. Tampereen Energia tukee aktiivisesti kaupungin selvitystyötä.

8. Bioöljy lämpökattilakäytössä

Bioöljyn käyttöä on testattu Tampereen Energian lämpökattiloissa lämmityskaudella 2022–2023.

9. Selvitys hiilidioksidin talteenotosta Naistenlahdesta

Tampereen Energia on lähtenyt selvittämään hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksia ja kustannuksia Naistenlahti 3 -voimalaitoksesta. Aiheesta on tehty teknis-taloudellinen selvitys vuonna 2022.

Miltä tulevaisuuden tekniikat näyttävät vuoden 2023 perspektiivistä?

Polttoon perustumattomia teknologioita on selvityksessä tarkasteltu ja pisteytetty kolmesta näkökulmasta.

Esimerkiksi päästövähennyspotentiaalin pisteet arvioitiin pisteillä 1-4 näin:
4 = voisi yksinään ratkaista hiilineutraalin lämmityksen ongelman
3 = suuri
2 = kohtalainen
1 = pieni

Mitä enemmän pisteitä, sitä kypsempää teknologia on käyttöönotettavaksi. Lue lisää selvityksestämme!

Lataa selvitys

Lisätiedot:

Jukka Joronen

Johtaja, Energiamarkkinat

Katso lisää