Tulevaisuuden kaupungeissa ero energiantuottajien ja -kuluttajien välillä hälvenee, mutta onnistuminen edellyttää yhteistyötä
Energiamessujen 2022 paneelikeskustelussa Tampereen Energian liiketoimintajohtaja Marko Lundström, Nokian vLab manager Jarkko Kytömäki ja VTT:n Lead, Green electrification Tuula Mäkinen pohtivat, miltä energiainfrastruktuuri näyttää tulevaisuuden kaupungeissa.
Kaupungit sähköistyvät kovaa vauhtia, kun taistelu ilmastonmuutosta vastaan käy kiivaana. Liikenne ja logistiikka kulkevat yhä enenevissä määrin sähköllä. Myös teollisuudessa on kovat hiilineutraaliustavoitteet, jotka niin ikään edellyttävät toiminnan sähköistämistä. Sitä mukaa kun yhteiskunnan eri osa-alueita sähköistetään, sähkönkulutus kasvaa ja asettaa paineita sähköverkoille ja sähkön riittävyydelle.
Jotta kaupunkienergia on myös tulevaisuudessa luotettavaa ja huoltovarmaa, on nyt tehtävä valintoja, jotka vastaavat tarpeeseen myös 20 vuoden kuluttua.
– Se mitä sähköistetään ja missä järjestyksessä, on tehtävä älykkäästi, Marko Lundström painottaa.
Sähköä kannattaa käyttää ensimmäiseksi siellä, missä muita vaihtoehtoja ei ole
Ilmastokysymysten ratkaiseminen edellyttää, että myös lämmityksen osalta luovutaan fossiilisista polttoaineista. Kaupunkiympäristöissä yksi keinoista on panostaa keskitettyyn lämmitysjärjestelmään, joka yhdistää useita eri energiavirtoja. Siten huolehditaan, esimerkiksi liikenteelle ja logistiikalle on sähköä saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.
Jo nyt kaukolämpöverkosto hyödyntää useita erilaisia energialähteitä aina biopolttoaineista jätteisiin. Tulevaisuudessa vaihtoehtojen määrä on vieläkin laajempi, kun uusia teknologioita kuten geolämpöä pilotoidaan ja otetaan käyttöön.
Samalla kun verkosto kasvaa, myös sen jäsenten roolit muuttuvat. Jo nyt on olemassa onnistuneita esimerkkejä siitä, että perinteisestä lämmön käyttäjästä voi tulla myös lämmöntuottaja.
Nokian tavoitteena on olla hiilineutraali yritys
Yksi esimerkki kaksisuuntaisesta kaukolämpöverkosta löytyy Tampereen keskustan tuntumasta, Hatanpään Valtatie 30:stä. Kiinteistössä sijaitsee Nokian R&D vLab-konesali, johon yritys investoi merkittävästi. Konesaliin hankitaan uusia laitteita vuosittain noin padel-kentän verran, ja sitä mukaa kun laitteiden määrä kasvaa, myös niiden tuottama hukkalämpö lisääntyy.
Perinteisesti Nokia on vastannut hukkalämmön poistamisesta itse. Nykyisin siitä huolehtivat sekä kiinteistön omistaja Castellum että Tampereen Energia, kun hukkalämpö virtaa kaukolämpöverkostoon. Kaikki käytetty sähkö kierrätetään hyötykäyttöön.
Jotta vastaava energiavuorovaikutus on mahdollista, se edellyttää kuitenkin uudenlaisia malleja ja rohkeita kokeiluita. Lopulta syntyy tilanne, jossa kaikki voittavat.
– Aiemmin hukkalämpöä on mietitty puhtaasti taloudellisesti, mutta nyt sitä mietitään myös energiaomavaraisuuden kannalta. Yrityksen näkökulmasta on voinut olla edullisempaa ajaa hukkalämpö taivaalle, mutta nykyisessä maailmantilanteessa on järkevintä käyttää kaikki energia, joka on saatavilla, Marko Lundström toteaa.
– Kun asiat tehdään fiksusti, lopulta se tuottaa myös kustannussäästöjä. Mitä enemmän Nokia tuottaa hukkalämpöä kaukolämpöverkostoon, sitä vähemmän sen tarvitsee ostaa kaukojäähdytystä. Uudet toimintamallit edellyttävät, että asiaa osataan katsoa aiempaa laajemmasta perspektiivistä, Nokian Jarkko Kytömäki muistuttaa.
Tampereen konesali on tärkeä osa Nokian hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Yrityksen tavoite on puolittaa päästöt vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuonna 2040. VTT:n Tuula Mäkisen mukaan Nokian, Tampereen Energianja Castellumin yhteistyö on hyvä esimerkki suunnasta, jota kohti paitsi yritysten myös kaupunkien tulisi yhä enenevissä määrin kulkea.