– Meillä on Suomessa akuutti ja laaja-alainen energiamurros, vaikka julkisuudessa keskitytään pääasiassa sähkön hintaan, pohtii Tampereen Energia Sähköverkon toimitusjohtaja Petri Sihvo.

On tärkeää hallita akuutteja tilanteita, mutta se ei saa hämärtää pitkän aikavälin näkymää, jota varten energiaverkkoja rakennetaan. Tampereella vihreä siirtymä on tarkoittanut sähköntuotannon merkittävää vähenemistä alueella. Sähköverkoissa virta käy maakunnista kaupunkiin.

Alle 30 % Tampereella käytettävästä sähköstä tuotetaan Tampereella.

Tampereen Energia Sähköverkko kartoitti kesän alussa tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2030 saakka.

– Tampere on kasvava kaupunki, joten sähkön käytön ja sen vaatiman tehontarpeen uskotaan kasvavan. Samaan aikaan tuotanto siirtyy yhä vahvemmin kaupungin ulkopuolelle, kun esimerkiksi tuulipuistoja rakennetaan niille suotuisille sijainneille. Nämä kaikki asettavat vaatimuksia sähköverkkojen saneeraukselle, mitoitukselle ja luotettavuudelle, Petri Sihvo luettelee.

Selvityksessä ennakoidaan, että sähkön käyttöpaikat lisääntyvät Tampereella 10 % ja kulutettu sähkö 31 % nykyisestä vuoteen 2030. Prosentuaalisesti eniten kasvaa sähköautojen määrä, noin 500 % nykyisestä. Täyssähköautoja ja hybrideitä lasketaan nyt olevan Tampereella noin 4400. Suurin kulutetun sähkön kasvu voi tulla sähköautojen latauksesta sekä lämmityksen sähköistymisestä, kun esimerkiksi öljylämmitystaloihin vaihdetaan maalämpö- tai ilma-vesilämmityspumppuja, ja kaukolämpöäkin pystytään tuottamaan sähkökattiloilla.

Pientuotannon kasvu eli esimerkiksi kuluttajien omat aurinkopaneelit lisääntynevät Tampereella peräti 456 prosenttia.

– Sähkön nykyhinnoilla aurinkopaneelit ovat asiakkaillemme kannattavia investointeja. Uutena suuntauksena voivat lisääntyä Koivistonkylässä sijaitsevan Ilokkaanpuiston tapaiset energiayhteisöt, joissa asunto-osakeyhtiö tuottaa itselleen sähköä Teiskossa pellolla sijaitsevalla aurinkopuistolla. Uudenlaiset energiayhteisöt haastavat myös siirtoyhtiöt kehittämään toimintatapojaan, Sihvo miettii.

Suurten tuotantolaitosten määrä tulee vähenemään ja pienten kasvamaan. Pienet tuotantolaitokset ovat yleensä aurinkovoimaloita. Hajautetun tuotannon arvioidaan kattavan kahdeksan vuoden päästä jo noin 10 % Tampereen Energia Sähköverkon vastaanottaman sähkön määrästä.

– Laskemme paljon erilaisten joustopalveluiden ja automaation varaan. Esimerkiksi älykäs lataus on tärkeää, jotta sähköverkon kuormitukset eivät nouse hallitsemattomasti. Aurinkopaneelit eivät todennäköisesti helpota sähköverkon paineita, sillä talviaikana, kun on suurimmat kuormitushuiput, aurinkopaneeleista ei ole apua huippujen pienentämiseen.

Myös Energiateollisuus ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomi voi olla energiakriisin voittaja, jos pidämme huolta sähkö- ja muista energiaverkoista. Kriisin ratkaisu edellyttää lisäinvestointeja energiaverkkoihin. Energiaviraston valvontamallin muutos kesken valvontakauden aiheutti kuitenkin sen, että yhtiöillä on vähemmän rahaa investointeihin. Samaan aikaan sähköverkkojen komponentit ovat kallistuneet ja niiden saatavuus on heikentynyt.

– Nykyisten ja tulevien energiahaasteiden ratkaisu vaatii hyvää verkkoinfraa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Investointeja on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljardin verran, ja vauhtia on syytä pitää yllä. Kiitos niiden, pohja on hyvä: kantaverkko, jakeluverkot ja kaukolämpöverkot ovat huipputasoa maailmassa. Toimimalla fiksusti Suomi voi olla energiamurroksen voittaja, Leskelä jatkaa.

Kriittisimpiä kehityskohteita ovat sähkön ja vedyn siirtoverkot.

Sähkön jakeluverkkojen valvontamenetelmien muutokset kesken valvontajakson leikkasivat verkkoyhtiöiden tulosta. Hyytynyt kassavirta on vähentänyt investointeja verkkoihin, kuten ilmenee Energiateollisuus ry:n jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Kolmessa neljästä kyselyyn vastanneesta verkkoyhtiöstä investointivolyymi pienenee vuodesta 2021 vuosille 2022-2023. Valvontamenetelmämuutoksen lisäksi samalla rahalla saadaan investoitua vähemmän tänä vuonna kuin viime vuonna, kun komponenttien hinnat ovat nousseet. Investointitarpeita on erityisesti siellä missä rakennetaan uusiutuvan energian tuotantoa. Myös kaupungeissa kulutus kasvaa väkimäärän lisääntyessä. Haja-asutusalueilla pitkät etäisyydet kasvattavat toimitusvarmuusinvestointien määrää.

– Suomalaisten sähkönjakeluverkkojen ja kantaverkon vuosia jatkunut määrätietoinen kehittäminen on Suomen selkeä vahvuus ja mahdollistaa energiajärjestelmän uudistumisen, toteaa johtava asiantuntija Ina Lehto Energiateollisuudesta. Lisäksi suomalainen sähkönjakelu ja sähkönsiirto pärjäävät erinomaisesti eurooppalaisessa hintavertailussa. Työ on kuitenkin kesken. Sähköverkkojen kehittäminen nykyistä paremmaksi on välttämätöntä sähköistymisen mahdollistamiseksi, huoltovarmuuden takaamiseksi ja uuden hiilineutraalin sähköntuotannon liittämiseksi, Lehto jatkaa.

Uusiutuvan tuotannon kasvun myötä sähkön hinta ja tarjonta vaihtelevat jatkossa enemmän kuin tähän asti. Vuoden 2022 aikana tullaan investoimaan yksin tuulivoimaan 2,2 miljardia euroa. Määrä vastaa yli viidennestä koko teollisuuden investoinneista. Myös aurinkoenergiaan ollaan investoimassa yhä laajemmin, kun entisille turvesoille etsitään uutta käyttöä. Vaihtuva tuotanto haastaa kehittämään tapoja varastoida energiaa esimerkiksi vetynä, tai kuumana vetenä, kuten esimerkiksi Vantaalla ja Vaasan Vaskiluodossa. Varastointi edellyttää sähkönsiirtoverkoston lisäksi vetyverkostoa ja kehittyvää kaukolämpöverkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia tasapainottaa tuotannon vaihteluita.

– On Suomen onni, että kaukolämpöverkkomme ovat valmiiksi kattavammat kuin oikeastaan missään muualla, Leskelä toteaa. Nyt pitää vain säilyttää maltti ja jatkaa pitkäjänteistä kehittämistä, vaikka akuutti tilanne on haastava. Hyvällä tehdyllä työllä selviämme käsillä olevasta kriisistä paremmin kuin muut, ja selviämme myös jatkossa, Leskelä toteaa.

Katso lisää