Sähkön vähittäismarkkinan nykytila ja tulevaisuus
Sähkön vähittäismarkkinoilla sähkönmyyjät myyvät sähköä loppukäyttäjille. 2010-lukuun verrattuna markkina on muuttunut merkittävästi, ja parhaiten siellä pärjäävät valtakunnalliset toimijat.
Sähkömarkkinoiden vapautumisesta lähtien vakaana pysytelleet sähkömarkkinat lähtivät heilahtelemaan vuoden 2021 aikana. Ennenäkemätön tilanne sai sähkönkäyttäjät kiinnostumaan sähköstä ja varsinkin sen hinnasta täysin uudella tavalla. Muutos uuteen energiaympäristöön oli nopea ja johti siihen, että kuluttajien vaatimukset sähkönmyyjiä kohtaan ovat kasvaneet merkittävästi samalla, kun kilpailu entistä valveutuneemmista asiakkaista on kiihtynyt.
Muuttunut markkina on ajanut sähkönmyyjät tarkastelemaan toimintaansa ja hakemaan uusia ratkaisuja, sillä eilisen työkaluilla on mahdoton tehdä huomisen bisnestä.
Kiinteät kustannukset ovat nousseet huomattavasti
Kustannustehokkuutta on varmasti jokaisessa yhtiössä haettu jo pidemmän aikaa, mutta viime aikoina kiinteät kulut, kuten palkat, sähköpörssijäsenyyden hinta ja tietojärjestelmien kustannukset, ovat nousseet huomattavasti. Sähkönmyyntiyhtiölle se on tarkoittanut sitä, että arki kuluu tasapainoillessa sen välillä, ettei hinnoittele itseään ulos markkinoilta mutta toisaalta ei myöskään tee tappiota.
Yksi tapa hillitä kohonneiden kustannusten vaikutuksia, on kasvattaa asiakkaiden määrää. Mitä useamman asiakkaan kesken kohonneet kustannukset voidaan jakaa, sitä vähemmän ne vaikuttavat yksittäisen sähkösopimuksen hintaan.
Etenkin paikallisille sähkönmyyjille kuvio on hankala, sillä sähkönkäyttäjien määrä tietyllä alueella on suhteellisen muuttumaton. Käytännössä asiakaskunnan laajentaminen edellyttäisi maantieteellistä laajentumista, mikä taas vaatii uusia rahallisia panostuksia ja vieläkin kovempaan kilpailuun osallistumista.
Energiapalveluilta odotetaan yhä enemmän
Energian säästäminen ja kulutuksen ajoittaminen edullisille pörssisähkön tunneille kiinnostaa yhä useampaa suomalaista sähkön käyttäjää. Moni valitseekin sähkönmyyntiyhtiönsä paitsi sähkösopimuksen hinnan myös sen perusteella, minkälainen energiasovellus yrityksellä on tarjota asiakkailleen. Odotukset ovat korkealla, sillä kuluttajat ovat arjessaan tottuneet Netflixin, Spotifyn ja TikTokin-kaltaisiin sovelluksiin.
Maailmanluokan asiakaskokemusta tarjoava sähkönmyyjä voi siis saavuttaa merkittävää kilpailuetua, mutta ratkaisujen kehittämisessä asiakkaiden määrä voi nousta kynnyskysymykseksi. Uusien sovellusten ja palveluiden kehittäminen maksaa aina yhtä paljon, tehdäänpä se 100 tai 100 000 asiakkaalle.
Johdannaismarkkinoilla heilunta on suurta
Vaikka yhä useampi sähkönkäyttäjä on viime vuosina siirtynyt pörssisähköasiakkaaksi, määräaikainen sähkösopimus on vielä tänäkin päivänä suomalaisten suosikkivalinta. Määräaikaisten sähkösopimusten hinnat pohjaavat Nasdaq Commodities -johdannaispörssissä vaihdettuihin sähköfutuureihin.
Sähköfutuurit ovat sähkön tuottajien ja sähkön vähittäismyyjien välisiä määräaikaisia sitoumuksia, joilla sähkönmyyjä ostaa sähköä tiettyyn hintaan tietylle ajanjaksolle. Ostamansa energian sähkönmyyjä myy asiakkailleen hieman kalliimmalla. Ostetun ja myydyn sähkön hinnasta syntyy sähkönmyyjän myyntikate.
Teoriassa yksinkertaista, käytännössä ei.
Etenkin viime aikoina futuurien hinnat ovat olleet kovassa liikkeessä. Jos 2010-luvulla päiväliikkeet olivat luokkaa 0,05–0,20 €/MWh, viime vuosina on nähty säännöllisesti jopa usean euron päiväliikkeitä. Kun luotettavaa näkemystä tulevaisuuden hinnasta ei ole, vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin ajoittuvien määräaikaisten sähkösopimusten hinnoittelu on todella haastavaa. Asiakkaille epävarmuus näkyy kovempina hintoina ja yritykselle taloudellisena riskinottona. Jos sähkönmyyjä on futuureilla sitoutunut ostamaan sähköä kiinteään hintaan, mutta sitä ei kulutakaan kukaan, ylijäämä joudutaan myymään pörssiin mahdollisesti ostohintaa halvemmalla. Syntyy tappiota.
Käytännössä futuurien avulla tehtävä suojaus ei koskaan ole täydellinen, mutta siinäkin pärjäävät parhaiten suuret yritykset. Yhdellä sähköfutuurilla sovitaan 1 megawatin tehon toimituksesta, mikä tarkoittaa sähkösopimuksissa noin 4380 sähkösopimusta kerrostaloon. Eli toisin sanoen: mitä enemmän asiakkaita myyjällä on, sitä tarkemmin suojaaminen onnistuu.
Tulevaisuudessa isot pärjäävät parhaiten
Moni seikka on siis johtanut siihen, että Suomessa sähkönmyynti on yhä järkevämpää keskittää entistä suuremmille, valtakunnallisille toimijoille. Mitä enemmän yhtiöllä on asiakkaita, sitä taloudellisempaa sen toiminta on.
Asiakkaille murros on hyvä asia. Se näkyy parempina palveluina, kilpailukykyisinä hintoina sekä varmuutena siitä, että oma sähköyhtiö kestää vakaana ja luotettavana myös maailman myllertäessä ympärillä.
