Muiden polttotekniikoiden tapaan myös bioenergiantuotannossa muodostuu hiilidioksidia. Nykyisten laskentatapojen mukaan bioenergian käyttöä pidetään usein kuitenkin ilmaston kannalta neutraalina silloin, kun huolehditaan metsien uudistumisesta ja niiden kestävästä hoidosta. Esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n laskentaohjeiden mukaan bioenergia on nollapäästöinen tuotantomuoto. Laskentatapa olettaa, että puun sitoma hiilidioksidi vapautuu poltettaessa ja sitoutuu takaisin, kun puu kasvaa.

Kun päästöjä lasketaan, pitäisi nykyhetken hiilidioksidipäästöjä ja päästövähenemää pystyä kuitenkin arvottamaan tulevaisuuden vaikutuksiin nähden. Bioenergian päästöjen aikariippuvuus heikentää metsäbiomassan käytön mahdollisuuksia vähentää energiantuotannon aiheuttamaa hiilidioksidikuormaa nopeasti. Päästöjen vähentämisen hitaus on ongelmallista, koska ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteen lämpenemiseen on kiireellistä. Toisaalta ilmastonmuutos on läsnä myös tulevaisuudessa, mistä johtuen ilmastotoimien vaikutuksia on pystyttävä arvioimaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Polttoaineena käytettävät jakeet eroavat toisistaan päästöiltään

Rahoitusmaailmassa ajan käsittelyyn on kehitetty hyviä työkaluja, kuten kassavirran diskonttaus. Päästölaskennassa vastaavia työkaluja ei käytetä, mutta ilmiö on verrannollinen. Esimerkiksi kun oksia ja risuja poltetaan, vapautuu hiilidioksidia, joka aiheuttaa haittaa ilmakehässä muutaman vuoden ajan. Jos oksat ja risut polttamisen sijaan jätetään metsään lahoamaan, olisi hiilidioksidi vapautunut joka tapauksessa. Molemmissa skenaariossa hiilitasapaino on sama.

Tutkimuksia biopolttoaineiden elinkaarivaikutuksista on tehty paljon, ja niiden tuloksissa on paljon hajontaa muun muassa siksi, että tilannetta tarkastellaan eri maissa, eri jakeille ja eri oletuksilla sekä malleilla. Tampereen Sähkölaitoksen selvityksen mukaan biopolttoaineiden elinkaaripäästöt ovat 14–90 kgCO2-ekv/MWh. Päästöt vaihtelevat jakeittain ja suurimmat päästöt on peltobiomassoilla, kun taas pienimmät ovat metsäbiomassoilla sekä metsäteollisuuden sivuvirroilla.

Jakeiden valinnassa on hyvä huomioida elinkaaripäästöjen lisäksi myös niiden biodiversiteettivaikutukset.

Oikeita jakeita valitsemalla bioenergian päästöt eivät eroa lämpöpumppujen päästöistä

Bioenergian ilmastovaikutukseen vaikuttaa myös oleellisesti se, mitä energiantuotantomuotoa se korvaa. Esimerkiksi kivihiilen mediaanielinkaaripäästö on 370 kgCO2/MWh, maakaasun 281 kgCO2/MWh ja turpeen 390 kgCO2/MWh. Biopolttoaineisiin verrattuna päästöt ovat huomattavan korkeat, ja vuonna 2022 ainoa laajassa mittakaavassa bioenergian kanssa kilpaileva lämmöntuotantomuoto on lämpöpumppu.

Lämpöpumppuratkaisujen elinkaaripäästöt riippuvat kohdemaan sähköntuotannon päästöistä ja pumpputyypistä. Tampereen Sähkölaitoksen selvityksen mukaan lämpöpumpun elinkaaripäästöt ovat arviolta 35–65 kgCO2-ekv/MWh. Mikäli energiakäytössä hyödynnetyn biomassan päästöt (vaihteluväli 14–90 kgCO2-ekv/MWh) ovat arvion keskiarviossa tai sen alapuolella, ilmaston kannalta käyttö on yhtä kestävää kuin muilla kaupallisesti tarjolla olevilla vähäpäästöisillä teknologioilla.

Biomassa mahdollistaa hiilinegatiivisen energiantuotannon

Tulevaisuudessa biomassan elinkaaripäästöihin voidaan vaikuttaa myös teknologian avulla, sillä hiilidioksidin talteenottolaitteistojen (BECCS) avulla energiantuotannosta voidaan tehdä hiilinegatiivista. Tällöin prosessi toimii mittavana hiilinieluna, kun puun sitoma hiilidioksidi ei vapaudukaan polton yhteydessä ilmakehään, vaan se otetaan voimalaitoksella talteen ja varastoidaan. Samaan aikaan energiantuotannossa käytettyjen puiden tilalle kasvaa uusia puita, jotka sitovat ilmakehästä lisää hiiltä.

Toistaiseksi lainsäädäntö on EU:ssa kesken, mutta selvityksiä hiilidioksidin talteenoton kannattavuudesta tehdään parasta aikaa.

Kuva: Bioenergian elinkaaripäästöt verrattuna muihin kilpaileviin lämmitysmuotoihin.

Katso lisää