Näsijärven pinta nousee 53 senttiä – mutta vain paperilla
Näsijärven päivitetty säännöstelylupa vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen.
Pirkanmaan suurin järvi on Näsijärvi, jonka pinnankorkeudet vaikuttavat niin järven ja sen rantojen kuin koko alapuolisen Kokemäenjoenkin elämään. Näsijärven pinnankorkeutta säännöstellään juoksuttamalla vettä Tammerkosken vesivoimalaitoksien kautta Pyhäjärveen. Määritellyt pinnankorkeuden ala- ja ylärajat vaihtuvat pitkin vuotta.
Vedenjuoksun säännöstelyllä pystytään vaikuttamaan muun muassa
- tulviin varautumiseen,
- Kokemäenjoen hyydepatojen ehkäisemiseen sekä
- lumen sulamisvesien hallintaan.
Keväisin Näsijärven pintaa on laskettu lumien sulamisvesien varalta
Perinteisesti Näsijärven pinnankorkeutta on pitänyt alentaa merkittävästi ennen kevään sulamisvesiä. Vähälumisten talvien jälkeen tämä pakollinen ns. kevätkuoppa on muodostunut ongelmaksi, koska lumien sulamisvedet eivät olekaan riittäneet täyttämään järveä.
Kesäkaudella Näsijärven pinnan toivotaan olevan korkealla. Se palvelee uimarien, veneilijöiden, kalastajien ja mökkiläistenkin toiveita. Säännöstelyn ansiosta Näsijärven pinnankorkeuksien vaihteluväli on ollut vain 20 senttiä, kun luonnontilaisen Näsijärven vaihteluväli olisi huomattavasti suurempi.
Näsijärven säännöstely-yhtiö haki muutosta säännöstelyyn vuonna 2018, kun se oli joutunut useana vuonna hakemaan poikkeuslupaa säännöstelyrajoihin vähälumisten talvien vuoksi. Syyskuussa 2024 Näsijärven uusi säännöstelylupa sai lainvoiman.
Kevätkuopasta tuli harkinnanvarainen
Suurin muutos säännöstelyluvan päivityksessä on kevätkuopan poistuminen.
– Uusi säännöstelylupa mahdollistaa järjen käytön: harkitsemme lumen sisältämän vesimäärän mukaan, miten keväällä on syytä juoksuttaa vettä kohti Kokemäenjokea. Kevätkuoppa tehdään jatkossakin tarvittaessa, mutta sitä ei ole pakko tehdä, jos sulamisvesiä ei ole odotettavissa, selvittää Näsijärven säännöstely-yhtiön toimitusjohtaja Jukka Joronen.
– Uuden luvan ansiosta pystymme sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin aiempaa paremmin. On ennustettu, että lumen määrä vähenee jatkossakin verrattuna viimeisten vuosikymmenien keskiarvoihin.
Vesialueen raja määriteltiin ensimmäistä kertaa
Toinen merkittävä muutos säännöstelyluvassa on se, että siinä on ensimmäistä kertaa määritelty Näsijärven vesialueen raja: missä on veden raja maata vasten. Raja on määritelty kesäkorkeuden mukaan. Rajaa ei määritellä maastoon näkyväksi. Määritelty raja ei vaikuta kiinteistöjen arvoon, kaavoitukseen eikä kulttuuriperintökohteisiin.
Uusi korkeusjärjestelmä käyttöön Näsijärvellä
Luvan tarkistamisen yhteydessä Näsijärven säännöstely-yhtiö haki lupaa päivittää Näsijärven korkeusjärjestelmä. Nykyinen NN-korkeusjärjestelmä päivitetään N2000-korkeusjärjestelmään. Uusi mitta-asteikko otetaan käyttöön 2.12.2024.
– Mitta-asteikoilla on 53 sentin ero Naistenlahden kohdalla. Jos järven pinta on NN-järjestelmän mukaan korkeudella 96,00 metriä, sama korkeus on uudessa N2000-järjestelmässä 96,53 metriä, Jukka Joronen tietää.
Korkeusjärjestelmien yhtenäistämisellä uusimpaan N2000-järjestelmään tilanne esimerkiksi väylillä ja merikartoilla selkeytyy ja niissä pystytään samalla tavalla huomioimaan maan kohoamisen vaikutukset. Tietojen laatu paranee ja tiedot pysyvät ajan tasalla. Euroopan mittakaavassa uudistuksen uskotaan parantavan turvallisuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta.
Näsijärven julkisesti nähtävillä olevia korkeusmittoja löytyy ainakin Naistenlahdesta satamamestarin talon luota sekä Muroleen kanavan läheltä. Näissä on ollut käytössä NN-korkeusjärjestelmän mukaiset asteikot, jotka tullaan vaihtamaan N2000-järjestelmän mukaisiksi.
Aluehallintoviraston lausunnon mukaan lupamääräysten muutoksilla ei ole haitallista vaikutusta vesienhoitosuunnitelmaan, tulvariskien hallintaan eikä patoturvallisuuteen ja luontoarvoihin. Kevätkuopan loiventamisen ansiosta saavutetaan virkistyskäytön kannalta suotuisa vedenkorkeus etenkin vähälumisina vuosina nykyistä aiemmin, joten hanke parantaa vesistön virkistyskäyttöarvoa. Korkeusjärjestelmän muutos ei vaikuta vedenkorkeuksiin.
Näsijärven pinnankorkeuden säännöstelyä on tehty 1800-luvulta asti, ja ensimmäinen lupapäätös määritellyistä pinnankorkeuksista on vuodelta 1923. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö.
