Siinä vaiheessa, kun kerrostaloissa ja rivitaloissa vasta käännetään patterin termostaatteja suuremmalle, kaukolämpöyhtiössä on oltu valmiina jo hyvä tovi. Lämmityksen taustatöihin osallistuu satoja asiantuntijoita, kun tulevan talven energiamarkkinatilannetta ennustetaan ja analysoidaan, polttoaineita hankitaan ja tuotantolaitokset sekä lämpöverkko valmistellaan vuoden tärkeintä ajanjaksoa varten.

– Tuleva talvi näyttää normaalilta, Tampereen Energian tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Paavo Knaapi kiteyttää näkymät lämmityskaudelle.

Voimalaitokset ja lämpökeskukset ovat iskussa

Kaikki lämmöntuotantolaitokset käydään läpi ja huolletaan vuosittain jo hyvissä ajoin ennen lämmityskautta.  

– Vuosihuolloissa tehdään sellaisia toimenpiteitä, joita ei voida tehdä muulloin. Esimerkiksi voimalaitoksen kattila voidaan tarkistaa ja huoltaa vain, kun laitos on pois käytöstä. Tänä kesänä vuosihuollot ja koekäytöt sujuivat hyvin ja voimalaitokset sekä lämpökeskukset ovat valmiina talveen. Vuosihuoltojen lisäksi tehdään toki suunnitelmallista kunnossapitoa läpi vuoden, Paavo Knaapi kertoo.

Huoltovarmuutta lisää liikkuva varaenergiakalusto. Se voidaan hälyttää paikalle, jos verkossa tapahtuu yllättävä putkirikko tai lämpökeskuksessa on häiriötilanne, eikä tilannetta saada hoidettua olemassa olevilla järjestelyillä.

– Varakalusto voidaan tuoda paikalle kuorma-autolla ja liittää kaukolämpöverkkoon hyvinkin nopeasti, Knaapi kuvailee.

Viime talveen verrattuna iso parannus on Naistenlahden biovoimalaitos, joka on nyt täysimääräisesti kaupallisessa käytössä

Polttoaineita on riittävästi ja tuotanto joustaa

Sen lisäksi että voimalaitokset huolletaan talvikuntoon, niiden tarvitsema polttoaine hankitaan hyvissä ajoin.

– Polttoaineiden osalta talvi näyttää normaalilta ja esimerkiksi puupolttoainetta on hankittu tarvittavat määrät. Tyypilliseen talveen verrattuna suurin muutos on maakaasu. Tänä talvena sitä ei saada kaasuputken kautta vaan LNG-terminaalista Inkoosta. Olemme kuitenkin hankkineet korvaavia polttoaineita sen verran, että pärjäämme, vaikka maakaasun saatavuudessa tulisi häiriöitä, Knaapi toteaa.  

Lisää joustavuutta polttoaineisiin tuo Lielahden sähkökattila, jonka avulla lämmöntuotantoon voidaan käyttää tuulisähköä silloin, kun sitä on paljon saatavilla. Tänä talvena korostuukin lämmöntuotannon jatkuva optimointi, sillä vaikka polttoaineita on riittävästi, ne ovat olleet tavallista hintavampia. Kun lämmöntarvetta ja eri polttoaineiden kustannuksia tarkkaillaan jatkuvasti, voidaan lämpöä tehdä mahdollisimman edullisia lämmönlähteitä käyttäen eikä arvokkaita raaka-aineita mene hukkaan.

Anturit paljastavat vuodot

Tuotannon rinnalla tärkeässä roolissa on kaukolämpöverkko, jota pitkin lämpö jaellaan asiakkaille. Verkkoa perusparannetaan suunnitelmallisesti, minkä lisäksi mahdollisia vuotoja etsitään systemaattisesti.

– Koko verkko kuvataan pari kertaa vuodessa lämpökameralla helikopterista käsin. Vuotoja saadaan kiinni myös vuosittaisissa ennakkohuolloissa, joissa tarkistamme suurimman osan kaukolämpökaivoistamme, Paavo Knaapi kertoo.

Kaivoissa on käytössä myös IoT-teknologiaa. Automaattiset vuotovahdit hälyttävät lämpötilan, kosteuden ja vedenpinnankorkeuden muutoksista, ja niihin voidaan reagoida nopeasti. Knaapin mukaan tavoite on lisätä antureiden määrää entisestään lähivuosina.

”Normaalitalvi”

Kaiken kaikkiaan Knaapin mukaan asiat ovat hyvin, ja tulevaan lämmityskauteen lähdetään Tampereella viime vuoden oppien ja hyvien käytänteiden myötä varmoin mielin.

– Toki on tärkeä muistaa, että yllättävät muutokset ovat mahdollisia ja Venäjän sekä Ukrainan tilanne on yhä käynnissä. Se voi aiheuttaa toimenpiteitä meille, mutta asiakkaillemme ei. Olemme hyvin varautuneet kaikkiin tilanteisiin, hän summaa.

Lue myös