Suomen hiilineutraaliustavoitteet ovat kovat, ja energia-alalla on keskeinen rooli ilmastokysymysten ratkomisessa. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa nopeallakin aikataululla ja monilla eri teknologioilla, mutta vaihtoehtojen välillä on eroja. Tämä käy ilmi Energiakaupungit ry:n ja AFRYn selvityksestä, jossa tarkasteltiin kiinteistökohtaisia lämmitysratkaisuja ja kaukolämpöä hiilineutraalin lämmityssektorin toteuttamisessa.

Maalämpö lisää sähkönkulutusta – talven huippukulutushetket luovat haasteita

Selvityksestä ilmenee, että teknologiaan katsomatta hiilineutraaliin lämmitysjärjestelmään siirtyminen edellyttää investointeja. Investointitarve on kuitenkin suurempi, jos kaukolämmöstä siirrytään yhä enenevissä määrin kiinteistökohtaisiin ja sähköön nojaaviin lämmitysratkaisuihin kuten maalämpöpumppuihin. Selvityksen mukaan kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen yleistyminen tarkoittaisi pelkästään Energiakaupunkien (Oulu, Vaasa, Kuopio, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Pori, Lappeenranta, Lahti, Kouvola, Turku ja Vantaa) alueella jopa 2,3 miljardin euron lisäinvestointeja muun muassa kaupunkien sähköverkkoihin, jotta ne voivat vastata lisääntyvään sähkönkulutukseen.

Myös kaukolämpöjärjestelmän kehittäminen vaatii investointeja muun muassa tuotantolaitoksiin ja lämpövarastoihin. Investoinnit on kuitenkin jo aloitettu. Muun muassa Tampereen Energia on kehittänyt kaukolämpöjärjestelmänsä hiilineutraaliutta jo pitkään, minkä ansiosta kaukolämmön energiavirtoina voidaan hyödyntää muun muassa kaupunkilaisten sekajätettä, hukkalämpöä ja biopolttoaineita. Myös geolämmön poraamista on pilotoitu.

Kun energiavirrat perustuvat monipuolisuuteen, lämmitysjärjestelmä on myös joustava. Esimerkiksi Tampereen Lielahteen rakentuu sähkökattila, jonka käyttöä voidaan ajoittaa sähköverkon kuorman tai tuulivoiman saatavuuden mukaan.

Vain kaukolämpö mahdollistaa hiilinegatiivisuuden

Selvitys osoittaa, että hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa sekä kaukolämmöllä että kiinteistökohtaisilla lämmitysratkaisuilla. Esimerkiksi Tampereen Energian suunnittelema aluelämpöverkko mahdollistaa ensimmäisen lämmitykseltään hiilineutraalin asuinalueen Tampereelle. Pian valmistuva Naistenlahti 3 -voimalaitos puolestaan vähentää Tampereen Energian päästöjä noin 50 % ja koko Tampereen päästöjä 20 %.

Kaukolämmön etu on kuitenkin se, että tuotanto ei ole pelkästään hiilineutraalia vaan jopa hiilinegatiivista. Hiilidioksidin talteenottoteknologioiden avulla lämmityksen päästöt eivät vapaudu ilmakehään, ja samaan aikaan kasvava metsä sitoo itseensä yhä lisää hiiltä. Selvityksen mukaan ero negatiivisissa hiilidioksidipäästöissä on jopa 1,5 MtCO2, mikä vastaa kolmea prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Maalämpö on parhaimmillaan tiheiden kaupunkialueiden ulkopuolella

Hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta kaukolämmön hyödyntäminen kaikkialla Suomessa ei ole järkevää. Toisaalta myös kiinteistökohtaisten ratkaisujen laajalle käytölle voi ilmetä haasteita kaupunkialueilla muun muassa kaavoituksen, tilanpuutteen tai maaperän ominaisuuksien vuoksi. Näin ollen yksi parhaimmista ratkaisuista kohti hiilinegatiivista yhteiskuntaa on, että olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää hyödynnetään tehokkaasti kaupungeissa, ja kiinteistökohtaiset lämmitysmuodot varmistavat lämmityksen hiilineutraaliuden tiheiden kaupunkialueiden ulkopuolella.